T\u00e4m\u00e4ntyyppisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/p>\n
- \n
- huomioida\u00a0teht\u00e4v\u00e4nanto<\/a><\/li>\n
- valita kirja oppikirjan luettelosta (helpoin tapa saada l\u00e4hteit\u00e4)<\/li>\n
- v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 pahimmat plagiointimokat<\/a><\/li>\n
- et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 ja muokata riitt\u00e4v\u00e4sti<\/a>.<\/li>\n<\/ul>\n
<\/p>\n
Karu\u00a0kertomus holokaustista<\/h2>\n
Poika raidallisessa pyjamassa on irlantilaisen kirjailijan John Boynen kirjoittama (2006). Sen on suomentanut Laura Beck. Useita palkintoja saanut menestyskirja filmatisoitiin vuonna 2008, ja k\u00e4sikirjoitusta oli laatimassa Boyne, Ohjauksesta vastasi Mark Herman.<\/p>\n
Nuortenkirja sijoittuu natsi-Saksaan, ja se kertoo koskettavasti holokaustista natsiupseerin yhdeks\u00e4nvuotiaan pojan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarina kahden t\u00e4ysin erilaisen pikkupojan yst\u00e4vyydest\u00e4 on aidon inhimillinen. Tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaan, aluksi Berliiniin, sitten Auschwitziin ja sen l\u00e4hettyville, jonne natsiupseeri perheineen muuttaa.<\/p>\n
Kertojana toimii keskitysleirin komendantin nuori poika nimelt\u00e4 Bruno. Muita romaanin keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 ovat is\u00e4 Ralf, \u00e4iti ja isosisko Gretel ja kuolemanleirin juutalaisyst\u00e4v\u00e4 Shmuel, johon yksin\u00e4isyydest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 natsiupseerin poika kiinnittyy. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 takaumassa my\u00f6s Hitler k\u00e4y Brunon kotona, kun kerrotaan, miten h\u00e4n sai ty\u00f6paikan Auschwitzissa.<\/p>\n
Kirjassa on lukuisia vastakohtapareja, esim. yst\u00e4vystyneet pikkupojat. Sadistinen luutnantti Kotler ja lempe\u00e4 palvelija Pavel, \u00e4iti ja is\u00e4 ja is\u00e4n t\u00e4ysin erilainen kotimin\u00e4.<\/p>\n
Kirjan tunnelma on n\u00e4enn\u00e4isen kepe\u00e4, sill\u00e4 tapahtumia tarkkaillaan pikkupojan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kerronta on kolmannessa persoonassa, ja kertoja on kaikkitiet\u00e4v\u00e4. Kirjasta v\u00e4littyy kuitenkin hyvin mielikuva pojan viattomuudesta ja naiiviudesta kaiken pahan keskell\u00e4, sill\u00e4 esim. Hitlerist\u00e4 tulee \u201dHilleri\u201d ja tuhoamisleiri Auschwitzista \u201dAus-vitsi\u201d. Suomennoksessa sanaleikit eiv\u00e4t englannin tavoin v\u00e4lity: Furher > Fury, Auschwitz > Out-Fit.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4teemana kirjassa on kysymys siit\u00e4, kenell\u00e4 on valta valita ne, jotka ovat aidan toisella puolella, ja korkeasta piikkilanka-aidasta muodostuu symboli t\u00e4st\u00e4 teemasta. Teos kuvaa lukijalle hyvin keskitysleirin julmuuksia ja sit\u00e4, miten ihmisi\u00e4 voi ohjata valheilla ja pelottelulla. Lis\u00e4ksi sivuteemoiksi nousevat yst\u00e4vyys ja uskollisuus, jota varjostavat kaksinaisuus ja olosuhteista riippuvaiset valinnat, joihin pojat eiv\u00e4t voi vaikuttaa.<\/p>\n
“Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Bruno kysyi, miksi Shmuel ja kaikki muut ihmiset sill\u00e4 puolen aitaa k\u00e4yttiv\u00e4t samanlaisia raidallisia pyjamia ja kangaslakkeja.
![\"poika2\"](\"http:\/\/blogi.lyseo.org\/wp\/wp-content\/uploads\/2015\/03\/poika2-300x205.jpg\")
\n-He antoivat ne meille kun tulimme t\u00e4nne, Shmuel selitti. -He ottivat pois meid\u00e4n omat vaatteemme.
\n-Mutta etk\u00f6 koskaan her\u00e4\u00e4 aamulla ja halua panna p\u00e4\u00e4llesi jotakin muuta? T\u00e4ytyyh\u00e4n sinun vaatekaapissa olla jotain muutakin.
\nShmuel r\u00e4pytti silmi\u00e4\u00e4n ja avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta muutti sitten mielens\u00e4.”<\/p>\nTutustuminen raidalliseen pyjamaan pukeutuneeseen poikaan raottaa Brunolle v\u00e4hitellen ovea todellisuuteen ja avaa h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. Yhdeksi keskeisimmist\u00e4 motiiveista nouseekin juuri vaatetus. Niin kuin kirjan nimikin kertoo alistettujen ja sortajien, vangittujen ja vangitsijoiden v\u00e4lill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eroa. Kirjassa korostuu hyvin vaatteiden k\u00e4ytt\u00f6 riiston v\u00e4lineen\u00e4, mik\u00e4 tehostaa hyvin perusasetelma: piikkilanka-aita, joka erottaa lasten maailmat toisistaan. Heh\u00e4n eiv\u00e4t voi viattomuuttaan tajuta, mit\u00e4 kauheaa on tapahtumassa ja miksi. Brunokin kuvitteli Ausschwitzin olevan hauska leiri t\u00e4ynn\u00e4 kahviloita, kioskeja ja huvituksia.<\/p>\n
Vaikka kirjan asetelmat ovat melko kuluneet, ja natsiupseerit ovat fanaattisia ideologian palvojia, loppua kohden v\u00e4littyy tunnelma, ett\u00e4 itse asiassa my\u00f6s saksalaiset perheet joutuvat ideologian vangeiksi ja lopulta uhriksi. Isosisko Gretelist\u00e4 kasvatetaan natsismin palvojaa ja arvostamaan keskeist\u00e4 opetusta: \u201d Juutalaiset ovat kaiken pahan alku, eiv\u00e4tk\u00e4 he oikeasti ole edes ihmisi\u00e4.\u201d \u00c4idinkin silm\u00e4t avautuvat v\u00e4hitellen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n natsismin j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n totuuden, ja h\u00e4n hakee lohtua nuoren sotilaan sylist\u00e4 ja p\u00e4ihteist\u00e4.<\/p>\n
Kertomus on opettavainen, ja se kertoo, mihin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voi pahimmillaan johtaa. Loppuratkaisukin on varsin hiljent\u00e4v\u00e4, ja mieleen j\u00e4\u00e4v\u00e4 ja on surullisen koskettava. Silti t\u00e4ytyy tunnustaa, ett\u00e4 rankasta aiheesta huolimatta romaani oli lukuel\u00e4mys. Taitavasti valitusta n\u00e4k\u00f6kulmasta kerrottuna v\u00e4littyy poikkeuksellinen mielikuva holokaustista toisen maailmansodan aikana. My\u00f6s kerronnallisesti teos laajenee hienosti, sill\u00e4 aiemmin kirjassa tapahtumia tarkkaillaan l\u00e4hinn\u00e4 Brunon tajunnan kautta: lopussa lukijalle paljastetaan Ralfin reaktio, kun h\u00e4n tajuaa, miss\u00e4 h\u00e4nen puuttuva poikansa on.\u00a0Kirja on todella hyv\u00e4, ja voin suositella kaikille t\u00e4m\u00e4ntyyppisist\u00e4 kirjoista kiinnostuneille.<\/p>\n
Yhdisteltyj\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4<\/h3>\n
- \n
- Bookkrags.com<\/a><\/li>\n
- bright hub education<\/a><\/li>\n
- Dome.fi – elokuva<\/a><\/li>\n
- Episodi.fi – elokuva<\/a><\/li>\n
- Iilimato-blogi – kirja<\/a><\/li>\n
- Katjan kirjallisuusblogi – kirja<\/a><\/li>\n
- Kirjainten virrassa -blogi – kirja<\/a><\/li>\n
- Kirjojen salainen puutarha -blogi -kirja<\/a><\/li>\n
- Koulukinon oppimateriaali – elokuva<\/a><\/li>\n
- Leffatykki – elokuva<\/a><\/li>\n
- Savon Sanomat – elokuva<\/a><\/li>\n
- Wikipedia – kirja (engl.)<\/a><\/li>\n
- Wikipedia – elokuva (engl.)<\/a><\/li>\n
- Wikipedia (suomi)<\/a><\/li>\n
- YLE – elokuva<\/a><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Miten hyv\u00e4 plagiaatti syntyy? Syksyll\u00e4 2014 er\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukion \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden kurssilla sain luettavakseni useita t\u00e4st\u00e4 kirjasta kirjoitettuja kritiikkej\u00e4. Tulostin ne kaikki ja l\u00e4hdin selvittelem\u00e4\u00e4n tekstien samankaltaisuutta ja kaivoin l\u00e4hteit\u00e4 esille. Tein oman kritiikin, jollaisia oppilaatkin usein tekev\u00e4t eli yhdistelev\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1971,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[70,65],"tags":[338,337,60,340,339],"class_list":["post-1926","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirja-arviot-kirjallisuus","category-kirjallisuus","tag-elokuva","tag-kirjallisuus","tag-kritiikki","tag-plagiaatti","tag-poika-raidallisessa-pyjamassa"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1926"}],"version-history":[{"count":16,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1926\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1985,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1926\/revisions\/1985"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1971"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.blogi.lyseo.org\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
- bright hub education<\/a><\/li>\n