Opetusta ja oppimista korona-aikaan

Keväällä 2020 kirjoitin, miten Lohjan Yhteislyseon lukiossa etäopiskelu sujuu omilla äikän kursseillani, ja elokuussa olikin aika tehdä yhteenvetoa.

Oppilaita oli kolmella eri kurssilla viimeisessä jaksossa yhteensä 75, ja heistä kymmenellä kurssin suorittamisesta oli tulossa tai tuli t-merkintä, eli kurssia piti täydentää opiskeltavan jakson jälkeen, jotta sen voi arvioida. Lähetin keväällä viimeisen jakson aikana näille kymmenelle Wilma-viestin ja mahdollisuudesta täydentää kurssia määrittelemieni reunaehtojen mukaisesti syksyllä ensimmäisen jakson loppuun mennessä. Viestin saatuaan yksi opiskelija päättikin palata kurssille, ja syyskuussa toinen opiskelija sai tehtyä tuntitehtäviä sen verran, että kurssin arviointi onnistui. Kahdeksalla muulla suoritus jäi suunnittelun tai yrityksen asteelle, joten äidinkielen pakollinen kurssi oli valittava uudelleen.

Toistaiseksi vain lähiopetusta

Monissa oppilaitoksissa on innostuttu yhdistämään lähi- ja etäopetusta, ja sitä on kutsuttu hybridiopetukseksi, jolloin on esimerkiksi pidetty etäluento, ja sen jälkeen pienryhmissä on esim. Teamsilla tai Meetillä pidetty samanaikainen työskentely etänä ja usein myös esitykset muille ryhmille. Toisin sanoen reaaliaikaista lähiopetusta on pyritty jäljittelemään synkronisesti etäkokousten tapaan, vaikkei fyysisesti ollakaan samassa luokkatilassa. Aiheesta on Twitterissäkin keskusteltu puolin ja toisin.

Lohjalla tällaiseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi menty, vaikka itsekin tuli keväällä kokeiltua opiskelijoiden etäesitysten pitämistä ja etäarviointikeskusteluja Google Meetillä siten, että ensimmäisessä oppilas jakoi näyttönsä koko ryhmälle ja jälkimmäisessä opettaja arviointikeskustelussa olleelle oppijalle. Tällöin katsottiin yhdessä, mistä se arvosana muodostuu, kun vaikkapa annoin palautetta kirjoitustaidon tehtävästä. Sama hoitui luokassa lähiopetuksella aiemmin näyttämällä oman tietokoneen ruudun taulu-tv:ssä.

Omassa lukiossa on opetus on linjattu tapahtuvan lähiopetuksena, joka järjestetään luokassa. Opiskelija, joka osallistuu etäyhteyden avulla (Google Meet) seuraa opetuksen etenemistä, kun opettaja antaa tehtävät ja läksyt. Sen jälkeen opiskelija palauttaa tehtävänsä esimerkiksi käytössä olevaan digitaaliseen oppikirjaan ja etenee opinnoissaan muun ryhmän mukaisesti. Opettaja kirjaa poissaolomerkinnän, jos opiskelija ei ole oppitunnilla Meetissä. Etäopiskeluluvan saaneita oli vain muutamia reilusta noin 750 oppilaasta. Nämä olivat ennen toisen jakson alkua saaneet luvan opiskella koko kurssin osallistumatta lähiopetukseen, mutta näitä ei ollut lainkaan meneillään olevissa ryhmissäni, joten Meettiä ei ollut toistaiseksi tarpeen käyttää. Syyslomaan saakka mentiin normaalisti, eikä sairauspoissaoloja ollut niin paljoa kuin ensimmäisen jakson aikana.

Maskeja vai ei?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi aiemmin syksyllä kasvomaskin käytön suosituksen, jos alue on kiihtymisvaiheessa. Tämä tarkoittaa enemmän kuin 25 koronainfektiota kahden viikon aikana. Lohjalla on jääty sairastuneiden osalta selvästi tämän alle lokakuun loppuun mennessä (asukkaita noin 50 000 ja uusia tautitapauksia yksittäisiä per viikko). Luokassa maskien käyttö on vähäistä. Toisinaan sellaista ei ole kenelläkään, ja välillä niitä on muutamilla yksittäisillä opiskelijoilla. Osa näistä käyttää joka tunti ja käytävilläkin, mutta enemmistöllä maskeja näkee enemmän tai vähemmän satunnaista oppilaitoksen tiloissa. Itse en ole toistaiseksi pitänyt koulussa tai muuallakaan kasvomaskeja muutamia YO-valvontoja ja naprapaattivisiittejä lukuun ottamatta. Toistaiseksi monet opettajat suojautuvat tunneillaan joko visiirillä tai maskilla. STM:n, THL:n ja hallituksen suositukset ovat olleet vaihtelevia puolesta toiseen, eikä niistä ollut kesälläkään päätelty juuri olevan hyötyä – tosin viranomaisten päätelmät ja suositukset ovat olleet aika ristiriitaisia.

Ks. lista tutkimuksista, jossa on selvitelty kasvomaskien käyttöä.