Väittelyä on käytetty opetuksessa argumentointitaitojen harjoittelussa koulussa hyvin pitkään. Yleensä ongelmia aiheuttavat niin väittelykilpailuissa kuin epämuodollisimmissakin väittelytilanteissa epätietoisuus, mikä on sallittua ja mitkä ovat hyvän väittelyn ja väittelijän tunnusmerkit. Perusongelma hyvin usein lienee se, että ei keskitytä perusasioihin eli argumenttiin, edes väittelijän pääargumenttiin, eikä välttämättä ymmärretä, että argumentaatio on alisteinen argumentille. Valitettavan usein juuri muoto tai esitystapa ajaa sisällön ohitse. Väittelykilpailuissa usein voiton vie yleisöä viihdyttävä, jatkuviin argumentointivirheisiin syyllistyvä manipulaattori, joka ei juuri anna vastaväittäjälle puheenvuoroa, vaan vie keskustelua yhdellä raiteella eteenpäin juuri piittaamatta vastaväitteistä tai vaivautumatta edes kumoamaan niitä.
Ei ole väittelyä, jos väittelyn toinen osapuoli vain hyökkää ja lähinnä esittää vastakysymyksiä. Väittelijän tuleekin tukea väitteensä esiperusteisiin (lisäpremisseihin). Sitten hänellä on mielessään lisää perusteluja tai vahvistuksia esittää pääväitteensä tueksi. Jotta nämä ovat uskottavia, tarvitaan monenlaista taustatukea ja onnistuneita retorisia keinoja. Myös torjunnat ja vastaväitteet on hyvä pyrkiä ennakoimaan omassa puheenvuorossaan tai muutoin voi joutua altavastaajaksi. Lopulta päästään premisseistä johtopäätökseen. Eli väittely ei ole huutokilpailu, jossa kaksi osapuolta tai joukkuetta heittää toisilleen perustelemattomia väitteitä ja käy toistensa kimppuun kovaäänisesti kiistelemään.
Tutustu myös väittelyohjeisiin ja argumentointivirheisiin.
Näin häviät
Mikan järjestämissä väittelyissä hylkäys seuraa armotta, jos väittelijä ei anna vastustajalle puheenvuoroa tai jos hän toistuvasti keskeyttää ja siten häiritsee toista osapuolta antamatta toisen esittää kuin väitteen tai edes osaa siitä. Eniten äänessä ollut ei välttämättä voita, jos hänen argumenttinsa ovat heikkoja tai virheellisiä. Silti kuitenkin juuri alla olevassa kuvassa mainitut huiputuskeinot johtavat usein voittoon tai nöyryyttämiseen muissa tilanteissa kuin järjestetyssä kouluväittelyssä. Seuraavista tunnemmekin huonon väittelijän ja keskustelijan.
Leave A Reply