Tekstitaidon kokeen aiheita 2007 – 2016 (syksy)

---

Tutustu koearkistoon, retorisiin keinoihin, argumentointiin ja argumentointivirheisiin.

• Tekstitaidon koe
• Hyvän vastauksen piirteitä

Olen ryhmitellyt tehtävät seitsemään eri kategoriaan, ja uusimman kokeen aiheet ovat alinna ryhmittelyssä.

Muutos listaukseen keväällä 2015: 6. Tekstien (ja tekstilajien) vertailu ja erittely.
Muutos listaukseen syksyllä 2015: 1. Tekstin vaikuttamiskeinot, lisätty alaotsikoksi kriittinen lukutaito.
Muutos listaukseen syksyllä 2016: 4. Kielen taso  – Mitä tekstissä kerrotaan suoraan tai peitellysti (mm. sävy ja tyyli)

Nyt myös linkit kokeeseen uusimpien tehtävien jälkeen.

YLE muuttelee epäsäännöllisin välein nettisivujen osoiterakennetta, eli tämäkään linkki luultavasti ei toimi enää parin vuoden päästä abitreenien äidinkielen osioon.

---

Syksyllä 2016 kokeen tehtävät sijoittuivat kaikki kolmeen kategoriaan:

• Kaunokirjallisuuden tulkinta
• Kielen taso
• Tekstilajien vertailu ja erittely

Niin kuin huomaamme yllä olevista kategorioiden lisämäärittelyistä tekstitaidon koe on viime kokeiden aikana monipuolistunut: tekstilajien lukutaitoa on lisätty, samoin kriittistä lukutaitoa sekä tulkitsevaa lukutaitoa (implisiittinen/eksplisiittinen)

---

 

Luettelossa ovat kokeet ja tehtäväryhmät vanhimmasta uusimpaan. Yksittäinen tehtävä voi sopia useampaankin kategoriaan.

1. Tekstin vaikuttamiskeinot
– kriittinen lukutaito

argumentointi, retoriikka ja ideologia

Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)

Kielenkäytön taidokkuuden erittely kolumnista
(Syksy 09, Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Romaanikatkelman humorististen piirteiden erittelyä
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät 2007)

Huumorin keinojen tarkastelu pakinassa
(Kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, Suomen Kuvalehti 49/2008)

Argumentaatiokeinojen ja niiden vaikuttavuuden tutkimista kolumnista
(Kevät 10, Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, Suomen Kuvalehti 50/2008)

Reportaasin moniäänisyyden ja sen tehtävien erittelyä
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005)

Miten romaanin kannet houkuttelevat lukijaa?
(Syksy 10, Reijo Mäen romaanin Lännen mies kannet)

Ilmoituksen tavoitteiden ja keinojen erittely
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009)

Kolumnin tyylivalinnat ja niiden onnistumisen arviointi
(Kevät 2012, Iisakki Kiemunki: Tilastollisesti maailman onnellisin, Helsingin Sanomat 16.11.2010)

Millä keinoin mainos myy turvallisuutta?
(Kevät 2012, Aktian henkivakuutusmainos, aktia.fi, luettu 23.11.2011)

Antero Mertarannan selostuskielen erittelyä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011.)

Argumentaatioanalyysi Reetta Röngän kolumnista.
(Kevät 2013, Reetta Rönkä: Nykyihminen on kiero ja ahne, uusisuomi.fi)

Mihin teksti pyrkii ja millä keinoin?
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

Onko Petri Tamminen tosissaan vai ei kolumnissaan Mies pulassa? Perustele käsityksesi.
(Kevät 2014, Petri Tamminen: Mies pulassa, Hyvä terveys 14/2012)

Mitä Juba Tuomolan Viivi ja Wagner -sarjakuvat kertovat sukupuolten välisestä kommunikaatiosta?
(Kevät 2014, Juba Tuomola: Viivi ja Wagner -sarjakuvia)

Millaisen kuvan sananlaskut antavat suomalaisesta puhekulttuurista?
(Kevät 2014, Pekka Hakamies, Matti Kuusi ja Kari Laukkanen (toim.) 1984, Sananlaskut)

Olet valmistelemassa esitystä Pelkosenniemestä lukion oppitunnille. Arvioi reportaasin käyttökelpoisuutta luotettavan tiedon lähteenä.
(Syksy 2015, Jussi Sippola, Benjamin Suomela: Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii, reportaasi, Helsingin Sanomat 26.7.2014)

Mitä vaikuttamisen keinoja nimimerkki ”Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti” käyttää yleisönosastokirjoituksessaan?
(Syksy 2015, Nimimerkki Tulevaisuuden toivojen ylpeä äiti: Kuka päivittäisi peruskoulun nykyaikaan?, Helsingin Sanomat, yleisönosastokirjoitus 31.8.2014)

Suomen armeijan ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim antoi armeijalle ja kansalle useita niin sanottuja päiväkäskyjä. Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34 julkaistiin talvisodan päätyttyä. Tutki päiväkäskyä esimerkkinä vaikuttavasta puheesta.
(Kevät 2016, Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34, puhe)

Miten sanojen alkuperää tutkitaan on Pasi Heikuran toimittaman radio-ohjelman Aristoteleen kantapää alkujuonto. Millä keinoilla Heikura pitää kuulijan tai lukijan mielenkiinnon yllä?
(Kevät 2016, Pasi Heikura 2013, Mistä puhumme kun puhumme jostain, katkelma tietokirjasta)
Siirry kokeeseen.

2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa?
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät -romaanikatkelma 2007)

Lukijan odotushorisontin erittelyä
(Syksy 10, Henning Mankell, Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997)

Raskolnikovin henkilöhahmon erittelyä
(Syksy 10, Feodor Dostojevski, Rikos ja rangaistus -romaanikatkelma, 1886)

Kani Koipeliinin kuperkeikkojen luvun Susi ja Kettu lyövät vedon teemojen erittelyä
(Kevät 2011, Kirsi Kunnas: Kani Koipeliinin kuperkeikat, 1979)

Mitä novelli kertoo avioliiton merkityksestä ja puolison valinnasta 1900-luvun alussa?
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Unto Kailaan runon Pallokentällä runokielen erittely
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Unto Kailaan runon Pallokentällä eläytymiseen keskittyvä tulkinta
(Syksy 2012, Uuno Kailas: Pallokentällä, 1928)

Harpagonin ja La Flèchen suhteen analysointia Molièren Saituri-komediakatkelmassa.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma)

Mitä Sikalat-romaanikatkelma kertoo aikuisten välisistä suhteista?
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Erittele Claire Castillonin Junarutiineja-novellin  naispäähenkilön tunteita ja toiveita.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja)

Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa -romaanin henkilöiden elämäntavoista
ja arvoista?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

Erittele ja tulkitse Reino Helismaan sanoitusta Päivänsäde ja Menninkäinen kaunokirjallisena kertomuksena.
(Kevät 2015, Reino Helismaa 1949, Päivänsäde ja menninkäinen)

Miten Katri Valan Runokirjeessä kuvataan runon puhujan kokemuksia?
(Syksy 2015, Katri Valan Runokirje kokoelmassa Sininen ovi, 1926)

Aika on keskeinen kerronnan keino. Erittele tämän keinon käyttöä Ernest Hemingwayn novellissa Vanhus. sillankorvassa.
(Kevät 2016,  Ernest Hemingway: Vanhus sillankorvassa, novelli)
Siirry kokeeseen.

Aurinkoa kutsutaan K. A. Tavastjernan romaanikatkelmasssa aamun kuningattareksi. Kuvaile sen roolia tekstissä.
(Syksy 2016, K. A. Tavastjerna: Kovina aikoina -katkelma, 1891)
Siirry kokeeseen.

3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa

(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa-näytelmakatkelma)

Sikalat-romaanikatkelman draaman kaaren erittely
(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mitkä katkelman piirteet paljastavat Johanna Sinisalon tekstin fiktioksi?
(Kevät 2015, Johanna Sinisalo 2000, Ennen päivänlaskua ei voi)

4. Kielen taso

– Mitä tekstissä kerrotaan suoraan tai peitellysti (mm. sävy ja tyyli)

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-romaanikatkelma)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

Kolumnin rakenteen, asenteen ja kielen piirteiden erittelyä
(Kevät 2011, Markku Torkko: Suomiko muka sarvikuonojen maa? Lapin Kansa 30.11.2009)

Romantiikan ja realismin piirteet novellissa
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913)

Mistä ilmenee, että Sikalat-romaanin katkelma on kirjoitettu lapsen näkökulmasta?

(Syksy 2013, Susanna Alakoski 2007, Sikalat)

Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli?
(Syksy 2014, Jens Lapidus 2006, Rahalla saa, suom. Anu Koivunen 2008)

Mistä eri seikoista voi päätellä, että Miehen kirjan katkelmaa ei ole kirjoitettu tällä vuosisadalla?
(Veikko Karumo ja Olavi Järvi 1953, Miehen kirja

Millä kielen ja tyylin keinoilla Johann Wolfgang von Goethen teoksessa Nuoren Wertherin kärsimykset kuvataan päähenkilön tunteita?
(Syksy 2015, Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset, katkelma romaanista)

Millaiseksi Suomen tilanne kuvataan K. A. Tavastjernan romaanikatkelmassa?
(Syksy 2016, K. A. Tavastjerna: Kovina aikoina -katkelma, 1891)
Siirry kokeeeen.

5. Soveltava tehtävä

– muunnostehtävä

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika –romaanikatkelma)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Suomen Kuvalehdessä julkaistavan kommentin kirjoittaminen pakinan ja kolumnin perusteella
(kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, SK 49/50 ja Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, SK 50/2008)

Uutisen nykyaikaistaminen
(Syksy 10, Yöllinen taistelu Munkkiniemessä, Uusi Suomi 19.5.1921)

Artikkelin muokkaaminen referaatiksi
(Kevät 2011, Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008)

Tiivistelmän kirjoittaminen onnellisuutta käsittelevästä tietokirjatekstistä.
(Kevät 2013, Kari Nars: Raha ja onni, 2006)

6. Tekstien (ja tekstilajien) vertailu ja erittely

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase-katkelma)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas -katkelma ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet –katkelma)

Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemojen vertailu
(Syksy 09, Kallio & Tilasa: Sekametsä, Keskeneräisyydestä, HS 2.8.2008 ja Kari Hotakainen: Kasvukertomus, Eeva 12.12.2007)

Reportaasin ja runon vertailu
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005 ja Amran Mohamed Ahmed: Voi te nykynuoret kokoelmasta Kassandra, Kertomuksia suomalaisuudesta, 2000)

Henning Mankelin ja Dostojevskien romaanien alkujen yhtäläisyyksien vertailua
(Syksy 10, Henning Mankell: Askeleen jäljessä -romaanikatkelma, 1997; Feodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus –romaanikatkelma, 1866)

Sofi Oksasen ilmoituksen ja Sakari Huovisen artikkelin vertailua
(Kevät 2011, Sofi Oksanen: Vapaana sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta, Sanomalehtien Liiton ilmoitus 3.5.2009; Sakari Huovinen: Tuomioistuinten on aika tunnistaa medianvapaus, Helsingin Sanomat 20.11.2008 )

Jotunin novellin ja Forssellin artikkelin parisuhdekäsitysten vertailua
(Kevät 2012, Maria Jotuni: Untako lienee, 1913; Jarno Forssell: Nuori surffaa kevytsuhteissa – ellei parempaa ole näkösällä, Tied 7/2010)

Antero Mertarannan jääkiekkoselostusten ja Veli Pesun Rohkea leijona -artikkelin vertailua, näkökulmana kansallisuuden ilmeneminen teksteissä
(Syksy 2012, <http://fi.wikiquote.org/wiki/Antero_Mertaranta>. Luettu 1.8.2011. ja Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Roope-sedän ja Harpagonin vertailua: millä tavoin teksteissä suhtaudutaan rahaan.
(Kevät 2013, Moliere: Saituri, katkelma; Don Rosa: Roope-Setä)

Kahden elokuvakritiikin vertailu
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.
Tuukka Vartiainen <http://www.kouvolansanomat.fi/Kulttuuri—Elokuvat/2011/03/11/Muukalaisperheen+painajainen/2011210768212/53>. Luettu 7.9.2012.)

Kuvaile Junarutiineja-novellin  vuorovaikutustilannetta käyttäen apuna Pipsa Palttalan artikkelia Tiedän mitä tarkoitat.
(Kevät 2014, Claire Castillon 2007, Junarutiineja ja Pipsa Palttala: Tiedän mitä tarkoitat, HS 11.1.2011)

Erittele Turkkia käsittelevien tekstien tekstilajipiirteitä.
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Millaisen kuvan aineiston tekstit rakentavat Turkista?
(Syksy 2014, Kirsti Härkönen 2004, Kunniallisen naisen taakka;  Mika Minetti: Transsin pyörteissä, Matkaopas 7/2012; Turkki, Turkin Valtion Matkailutoimisto – Helsinki <www.turkki.fi>. Luettu 3.9.2013.)

Vertaile Tuula-Liina Variksen ja Olli Luukkaisen  kolumnien argumentointia.
(Kevät 2015, Vertailu ja argumentaatioanalyysi yhdistetty, Tuula-Liina Varis: Pisaa Päässä -kolumni,<http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3093741/pisaa-paassa>. Luettu 20.1.2014. ja Olli Luukainen: Terveellinen herätys -kolumni, Opettaja 50/2013)

Johanna Sinisalon romaani Ennen päivänlaskua ei voi leikittelee eri tekstilajien piirteillä. Mistä syntyy faktatekstin vaikutelma romaanin katkelmassa?
(Kevät 2015, Johanna Sinisalo 2000, Ennen päivänlaskua ei voi)

Vertaile Hemingwayn novellia ja Ylipäällikön päiväkäskyä N:o 34. Miten niissä kuvataan menetyksiä?
(Kevät 2016, Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34, puhe ja Ernest Hemingwayn novelli Vanhus sillankorvassa)

Vertaile elämäkertateosten kansia. Mitä markkinointiviestinnän keinoja niissä käytetään?
(Kevät 2016, Johanna Vesikallio: Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä ja Eva Wahlström: Rajoilla)

Mitä mielipidetekstin piirteitä on Juhana Vartiaisen kirjoituksessa Femina Economica.
(Syksy 2016, Juhana Vartiainen: Femina Economica. Suomen kuvalehti 31.7.2015, näkökulma-artikkeli)

Tutki aineistoja ja vertaa eri tekstilajien tapoja puhua karhusta.
(Syksy 2016, Karhu riehui perheen mökin kuistilla Kuusamossa – rikko tavarat ja yritti kiivetä seinälle, uutinen Iltasanomissa 21.7.2016; Ruskea karhu, artikkeli teoksessa Karhun vuosi, Tampereen museoiden julkaisuja, osa 109, 2010;

Kolme karhua on alun perin kansansatu. Miksi se soveltuu hyvin ääneen luettavaksi?
(Syksy 2016, Kolme karhua, Hanhiemon satuaarre -kokoelma, 1976)
Siirry kokeeeen.

7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Sarjakuvan ilmaisukeinojen erittelyä
(Syksy 09, Kallio & Tilsa: Sekametsä, kasvukertomus, HS 3.8.2008)

Veikkaja-lehden välittämän mielikuvan Mikael Granlundista pohdiskelua
(Syksy 2012, Vili Pesu: Rohkea Leijona, Veikkaaja 20/2011)

Tekstilajin määrittelytehtävä: mistä tunnistaa Aron tekstin elokuva-arvosteluksi?
(Syksy 2013, Tuuve Aro <http://www.mtv3.fi/viihde/arvostelut/elokuva.shtml/1288015/sovinto>. Luettu 7.9.2012.)

Reportaasissa sekä tekstit että kuvat ovat tärkeitä. Erittele niiden suhdetta Jussi Sippolan
ja Benjamin Suomelan reportaasissa Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii.
(Syksy 2015, Jussi Sippola, Benjamin Suomela: Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii, reportaasi, Helsingin Sanomat 26.7.2014)
Siirry kokeeeen.