Kyseessä oli lukion suomen kielen kirjallisuuden kolmas kurssi, jonka pidin nyt kolmatta vuotta kokonaan sähköisesti . Käytössä oli e-Opin julkaisemat kirjat: Verkko 3 ja Tekstinhuollon kirja, joita molempia olen ollut tekemässä. Tässä artikkelissa määritellään sekä arvioinnin että opettamisen kannalta, miten sähköinen oppiminen on toteutettu vuorovaikutteisella oppikirjalla, joka on julkaistu Peda.net-oppimisalustalla. Lisäksi referoidaan suppeasti kurssipalautteita ja tehdään niistä muutamia päätelmiä.
Keväällä 2016 päättyneellä kurssilla päästiin monelta osin tavoitteisiin, eli nyt olikin tarpeen uudistaa kyselyä ja valita muita kehityskohteita. Nyt painopisteenä oli vertailu perinteiseen opettajakeskeiseen oppimiseen (Otavan printtimateriaali eli Särmä-sarja), itsearviointi ja yhteistoiminnallisuus.
Oppilaskeskeiseen oppimiseen, heutagogiaan (teoriatausta) ja Grammar on Demand -menetelmään perustuvalla kurssilla päästiin jälleen hyviin oppimistuloksiin. Molemmilla ryhmillä päästiin keskiarvoihin 7,6.
Kurssi ja kurssin suunnittelu opettajan näkökulmasta
Pidin syksyllä 2014 ensimmäisen kurssin kokonaan sähköisen kurssin (suomen kieli ja kirjallisuus), ja toiminta on siitä kokemuksen myötä kehittynyt. Moderni oppiminen ja uudistunut arviointi on helpottanut opettajan työtä merkittävästi, lisännyt vuorovaikutusta niin opettajan ja oppilaiden kesken kuin oppilaiden yhteistoiminallisuuttakin. Myös oppimistulokset ovat vanhaan analogiseen ja opettajajohtoiseen menetelmään paremmat.
Kirja
Muokattavaan kirjaan opettaja voi tehdä tarvittavat lisäykset kuten perustaa uusia sivuja, tehtäviä ja niiden palautuskansioita ja monia muita elementtejä.
Ensimmäisellä tunnilla oli kurssi-info, jolloin kerroin suurin piirtein kurssin arvioitavat tehtävät ja niiden aikataulut. Muutaman oppitunnin jälkeen kaikilla opiskelijoilla on kurssikirjat, joten perehdyttiin kirjaan alla olevan kuvagallerian mukaisesti:
- Kahdella sivulla on kurssin suorittamisen kannalta oleellisimmat sisällöt: tehtävät ja tärkeimmät infot.
- Tuntisuunnitelmasta oppilas pystyy vaivattomasti siirtymään hyperlinkeistä tehtäviin. Linkkipalkissa on muutamat tärkeimmät linkit tehtävien tekemiseen ja palauttamiseen.
- Oppilaat kirjaavat, mitä tekevät tunneilla. Tämä helpottaa niin oman oppimisen suunnittelua, sen ohjausta ja valvontaa.
- Kurssin arviointiin eniten vaikuttavat tehtävät ovat infosivuilla.
- Koeviikon tehtävät ja niiden palautus on samaten infosivulla.
- Arviointikeskusteluissa vielä on mahdollista vaikuttaa…
Kurssi
Kurssin tuntisuunnitelmaan lisäsin tehtäviä oppikirjasta sitä mukaa, kun kurssi eteni. Usein merkitsen niitä viikon tai pari etukäteen, jolloin on mahdollista tutustua niihin etukäteen. Tunnin alussa tarjottuja tehtäviä sai tehdä tai olla tekemättä. Pääasia oli, että oppilas osallistui opetukseen, ja sen seuranta toteutui oppilaan merkinnöillä tuntipäiväkirjaan. Kaikki oppikirjaan tehdyt tehtävät olivat opettajan saatavilla, eikä vihkoja ollut tarpeen tarkistella. Pari kertaa kurssin aikana kävin läpi, onko tehtäviä tullut tehtyä, ja jos oli puutteita, ne korjattiin.
Koeviikon ohjelmaksi jätin kirjallisuusosiosta sarjakuvan ja sen tulkinnan. Tällä kurssilla oli kolmen eripituisen lukutaidon tehtävän ja luovan kirjoittamisen tehtävän tekeminen. Ensimmäisessä harjoittelimme käsitteiden nimeämisestä kriittiseen ajatteluun; jälkimmäisessä harjoittelimme kurssin käsitteiden soveltamista luovasti ja lisäksi palautteenantoa.
Vaikka kurssilla oli paljon sisältöjä ja vaikka kaikki eivät tehneetkään jokaista kirjan tehtävää, silti noudatettiin kurssin opetussuunnitelmaa, ja kurssipalautteen mukaan niin omat kuin valtakunnallisetkin tavoitteet tuntuivat varsin hyvin saavutetuilta.
Moni asia toimi hyvin:
Sähköinen oppimisympäristö.
Koko kurssi oli todella hyvä.
Kurssin arvioitavien tehtävien sommittelu.
Se, että töitä sai tehdä suunnilleen omaan tahtiin.
Sähköinen kirja, ja itsenäinen opiskelumenetelmä.
Opiskelu toimi hyvin, koska se pakotti kaikki tekemään jotain, tai muuten ei olisi tuntipäiväkirjassa mitään.
Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.
Oppitunti
Oppituntien rakenne oli useimmiten seuraava ja pituus 80 minuuttia.
- Käytin tunnin alussa 5–10 minuuttia ohjelmassa olevien tehtävien esittelyyn ja käytettävien käsitteiden määrittelyyn.
- Oppilaat saivat jäädä luokkaan työskentelemään tai etsiä itselleen sopivan tilan, jossa työskentely sujui paremmin.
- Tunnin lopussa käytössä oli suurin piirtein sama määrä: kertausta tai johdattelua seuraavaan oppituntiin.
Opettajalla oli aikaa sillä välin suunnitella kurssin tehtäviä, seurata opintojen edistymistä, antaa sähköistä palautetta ja käydä kaikkien kanssa henkilökohtaisesti juttusilla ja ohjaamassa. Keskustelut kaksin tai pienryhmissä olivat vapaampia kuin ennen luokassa, jossa yli kolmekymmentä muuta oppilasta oli kuulolla.
Melko lailla turhaksi on osoittautunut huoli siitä, että oppilaat eivät kommunikoisi keskenään tai opettajan kanssa, kun kaikki vain tuijottaisivat tietokoneiden ruutuja. Keskustelut ovat olleet aiempaa vilkkaampia, ja oppiminen on tehostunut yhteisen ja sähköisen oppimisalustan myötä. Tehtävät tehdään useimmiten kirjaan niin, että ne ovat kaikkien kurssilaisten nähtävillä, esimerkkinä lukutaidon kokeen harjoitustehtävät, joiden tekemisessä oli palautteenantoa, arviointikriteereihin tutustumista ja ryhmissä työskentelyä.
Koeviikko
Kurssin viimeiset tunnit olikin varattu arviointikeskusteluihin ja koeviikon tehtäviin. Opettaja esitteli pariin otteeseen tulevat tehtävät hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Ne sai tehdä etukäteen tai vasta koepäivänä. Useimmat niitä aloittivatkin jo aikaisemmin, ja arviointikeskusteluissa oli aikaa silmäillä niitäkin ja antaa palautetta ja ohjeita tekstien muokkaamiseen.
Käytännössä yhteistä opetusta ei ollut lainkaan, vaan oppilaat tekivät kirjoitelmiaan omaan tahtiin ja tulivat ajallaan jutustelemaan, miten kurssi oli mennyt ja mitä vielä voisi tehdä, jotta arvosanatoiveet täyttyisivät. Tässä ei ollut kenenkään kanssa mitään ongelmia. Kaikki tehtävät tuli tehty ajallaan, ja opettaja pääsikin antamaan arvosanat silmäiltyään koeviikon suoritukset. Moni oppilas oli tehnyt jo kaiken valmiiksi ennen omaa vuoroaan, ja tällöin hän saikin kurssiarvosanan saman tien tietoonsa. Jos se ei aivan tyydyttänyt, aikaa oli varattu kahdeksasta kahteentoista koepäivänä, jolloin koeviikon tehtävät piti palauttaa.
Plagiointi ei ole ollut ongelmana sähköisillä kursseilla, sillä oppilailla ei ole tarvetta onnistua yhdellä kertaa missään suorituksessa, vaan yhdessä on suunniteltu, miten edetään tarkoituksenmukaisimmin oman osaamisen syventämisessä. Toisin oli joskus aiemmin, kun annoin vielä kirjallisuustehtävistä arvosanoja. Silloin saattoi pahimmillaan viidesosa napata tekstinsä netistä ja esittää sen muka omanaan.
Arviointi
Koko kurssilla annoin yhteensä kolme arvosanaa per oppilas. Lopuksi tuli kurssin arvosana, sitä ennen lukutaidon tehtävän ja kirjoitustaidon tehtävän arvosanat. Koeviikolla oppilaat kirjoittivat kolme lukutaidon tehtävää, jotka he arvioivat itse ja joita kommentoin.
Arvosanalla arvioituja tehtäviä oli mahdollista korottaa, jolloin parempi jäi voimaan. Jos ei ollut halua muokata tekstiä uudelleen, oppilas sai tarjota jotain muuta tilalle. Kurssin bonustehtävissä oli vapaavalinnaisuutta, ja omaa osaamistaan sai osoittaa muullakin tavoin kuin opettajan määräämillä tehtävillä. Osa sitä mahdollisuutta käyttikin ja kävi teatterissa, taidenäyttelyssä tehden niihin liittyvän tehtävän tai jonkin videotehtävän jne.
Vaikka arvioitavien tehtävien suhteen oli valinnaisuutta, vain muutama prosentti piti kurssin arviointia epäluotettavana tai epätarkempana kuin pelkkää kurssikoetta.
Jokaisella tunnilla opiskeltiin yhteistoiminnallisesti, joten vertaispalautetta sai oppilastovereilta. Samoin oli formatiivisen arvioinnin laita. Sitä annettiin sekä suullisesti työskentelyn yhteydessä että sähköisesti oppikirjaan. Summatiivista arviointia harjoittivat sekä oppilaat itse arvioidessaan koeviikon suorituksia tai antaessaan ohjatusti palautetta toistensa kirjoitelmista oppikirjaan.
Oliko arviointikeskustelusta hyötyä oman opiskelun suunnittelussa ja kurssin arviointiin liittyvien tehtävien tekemisessä?
Oli hyötyä.
Kyllä. Se kannustaa paremmaksi.
Siinä saa vielä kuvan, mitä pitää tehdä että numero nousisi.
Oli paljon hyötyä, etenkin yo kirjoituksia ajatellen.
Oli, sain paljon apua lopputehtäviin.
Saatu palaute oli varsin kannustavaa, parantamisen kohteet osoitettiin hyvin.
Arviointikeskustelu oli mielestäni hyvä, ja siitä oli apua koeviikon tehtävien tekemiseen.
Oppilaspalautetta
Miten suhtaudut kurssin tuntipäiväkirjaan ja Tekstinhuollon oppimispäiväkirjaan? Miten ne tukivat oppimistasi?
Tuntipäiväkirja (Verkko 3) ja Oppimispäiväkirja (Tekstinhuollon kirja) olivat siis kurssilla käytössä. Lue tarkemmin edellisestä artikkelista, mistä oli kyse ja miten oppilaat suhtautuivat.
Ne olivat käteviä.
Tukivat hyvin, sillä piti itse kirjoittaa mitä teki.
Oppimispäiväkirja oli hyvä ja toimiva. Reflektointi oli hyvä asia ja oppiminen tehokkaampaa.
Tuntipäiväkirja toimii, se antaa oppilaille vapautta työskennellä eri tavoin kuin muilla kursseilla. Pidän tästä työskentely tavasta.
Miten suhtaudut jo arvioitujen tekstien uudelleentekemiseen ja vapaavalintaisiin tehtäviin arvioinnissa, (esim. heikosti menneiden tai puuttuvien kompensointi muilla tehtävillä)?
Oli hyvä että sain korjata omia virheitä!
Se on tärkeää pitääkseen hyvän ilmapiirin kurssilla.
Uusimismahdollisuus on hieno juttu ja olen itsekin uusinut tehtävän ensimmäisellä kurssilla.
Kyllä oli. Palaute kertoi hyvin epäkohdat, mutta kannusti parantamaan esimerkiksi tehtävien ja paremman arvosanan avulla.
Minusta on kivaa, että jos jossain et ole niin hyvä ja saat huonon numeron, voit parantaa numeroasi vapaavalintaisilla tehtävillä. Se on tosi hyvä ja reilu käytäntö!
Mikä toimi hyvin?
Sähköinen tiedon ja palautteen saaminen.
Tehtävien tekeminen yhdessä kaverin kanssa.
Omaan tahtiin eteneminen ja yhdessä tekeminen.
Opin paljon kurssin aikana uutta ja vaikeita asioita minulle. Opin kirjoittamaan paremmin ja oikeaoppisemmin. Luin äikän nettikirjasta pilkku- ja virkesääntöjä.
Mielestäni tuntien rakenne oli todella toimivaa. Oppilaat saivat tehdä tehtäviä omissa oloissaan, kaverin kanssa tai kysyä opettajalta apua tarvittaessa. On hyvä, että ensin käydään tunnin alussa tärkeitä asioita ja tunnin lopussa vielä kokoonnutaan.
Yhteenveto kurssin kokemuksista
Kurssisuorituksia tuli yhteensä 63, vastauksia kurssipalautteeseen 56. Molemmille kursseille oli ilmoittautunut maksimimäärä eli 36 oppilasta. Näistä 72 ensimmäisellä tunnilla oli paikalla 68. Kurssi keskeytyi viidellä oppilaalla. Näistä kaksi lopetti heti alkuunsa tuntemattomasta syystä. Lopuilla kolmella keskeyttäneellä kurssi päättyi koepäivänä, jolloin he eivät tulleet tekemään koeviikon tehtäviä. Näillä jokaisella on oli myös liikaa tehtäviä tekemättä, joten arvioinnille ei ollut edellytyksiä. Ensimmäisellä kurssilla sähköisessä opetuksessa oli yhteensä 57 oppilasta, joten jonkin verran opiskelijoita oli vuoden lopussa enemmän.
Kurssilla olleet oppilaat, jotka jatkavat syksyllä neljännellä kurssilla, ajantasaistavat tekstinhuollon oppimispäiväkirjan syksyksi ilmestyvään kirjan toiseen painokseen. Ne, jotka aloittavat vasta syksyllä sähköisen opiskelun, tekevät silloin ensimmäiset merkintänsä. Enin osa haluaa jatkaa samalla tavalla, ja he kulkevat omia polkujaan siitä, mihin nyt ehdittiin.
Olenkin ollut yllättynyt siitä, miten huolella useimmat paneutuvat oman osaamisensa lisäämiseksi ja kuinka hyvin he osaavat asettaa omia tavoitteitaan. Samantyyppiset virhesumat, jotka ennen olivat tavanomaisia kirjalliseen ilmaisuun tottumattomille, ovat vähentyneet selvästi, kun opettaja on luottanut, että se oppija osaa toimia kyllä itsenäisestikin.
Hämmästyttävää on ollut myös se, että muutamat oppilaat, joilla on ollut oppimisvaikeuksia tai lukuisia kurssikeskeytyksiä, ovat ponnistaneet kuutosista jopa kiitettävään arvosanaan.
Sähköisyys helpottaa modernien oppimismenetelmien lisäksi. Nytkään yhtään koetta tai kirjoitelmaa ei jäänyt koepäivän jälkeen luettavaksi. Arvosanat sai antaa saman tien opiskelijoille, eikä ensimmäistä kesälomaviikkoa tarvinnut käyttää kokeiden lukemiseen eikä sitä seuraavaa koeviikosta toipumiseen…
Leave A Reply