Pelkkää Windows-tietokonetta en suosittele enää lainkaan hankittavaksi. Jos pitää käyttöjärjestelmästä (Windows 8.x tai 10), sen voi halutessaa asentaa Applen käyttöjärjestelmän rinnalle (Parallels), päinvastainen ei onnistu. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi kahden käyttöjärjestelmän tabletti: Windows-Android eli ns. dualboot (edit 5.8.2015).
Lähipäivinä sanomalehdet ovat kirjoitelleet, millaisten tietokoneiden kanssa lukiolaisten pitäisi käydä koulua. Moni lukionsa aloittava on epätietoinen, millainen laite olisi käytettävyydeltään paras. Sitä pitäisi voida käyttää myös vapaa-ajalla ja siitä pitäisi olla hyötyä moniin tarkoituksiin – muuta kuin vain koulutehtävien tekemiseen. Kaikkea näitä toki voi tehdä, kunhan oppimateriaalit ja kokeet on laadittu sellaisiksi, että ne hoituvat eri käyttöjärjestelmistä riippumatomilla päätelaitteilla. YLEn uutisisartikkelissa Kai Pohjanen tietää, että tableteilla pärjää myös ylioppilaskokeessa:
Tietotekniikka kehittyy kuitenkin niin kovaa vauhtia, että tulevaisuudessa sähköinen ylioppilaskirjoitus voidaan suorittaa myös tabletilla.
Pohjolan Sanomissakin ollaan sitä mieltä, että tietokone on välttämättömyys. Samaa pohdittiin myös Kalevassa, ja tietokonetta verrattiin laskimiin ja suksiin.
Samalla on ratkaistava kysymys siitä, onko tietokone lukiossa oppikirjaan ja laskimeen verrattava koulutarvike, jonka opiskelija kustantaa itse.
Ylioppilaskokeet ja sähköiset oppimateriaalit
Tällä hetkellä ylioppilaskokeita suunnitellaan tehtäväksi Linuxin Debian-jakeluversiolla (Digabi OS), jota voi käyttää Mac- ja Windows-koneissa. Koe ja käyttöjärjestelmä ladataan ulkoisesta Flash-muistista. Mikäli kuitenkin samaa muistitikkua käyttää usea kokelas ja sillä asennetaan käyttöjärjestelmä useisiin laitteisiin, se voi lisätä USB-virustartuntariskiä.
Edistyksellisimmissä lukioissa on jo siirrytty sähköisten oppimateriaalien käyttöön (ainakin jossain määrin). Esim. e-Oppi ja muutama muu kustantaja tekee lukion sähköisiä oppikirjoja. Monissa lukiossa vasta mietitään, mitä tulisi tehdä, jotta oppilaat pärjäisivät tulevissa kokeissa tasavertaisesti. Luontevaa olisi siirtyä käyttämään jo kursseilla kokonaan e-materiaaleja sen asemasta, että opettajat tekevät itse muutamia yksittäisiä kokeita jäljentämällä ylioppilasmallikokeita erilaisilla alustoilla (Moodle, Google jne.) Sähköisillä materiaaleilla en tarkoita digitoituja printtikirjoja, joihin on vaihtelevasti lisätty erilaisia toimintoja kuten kirjanmerkkejä ja muistiinpanojen tekomahdollisuutta tai jotka perustuvat opettajajohtoiseen pedagogiikkaan. Joissakin lukioissa oppilaat velvoitetaan ostamaan oppikirja digitoituna, vaikka sama sisältö on saatavana painetussa kirjassa. Pahimmassa tapauksessa opiskelija joutuu vuokraamaan saman oppikirjan kustantajalta useamman kerran, jos aikoo kirjoittaa esimerkiksi biologian reaalikokeen ja lukea sitä ylioppilaskokeeseen. Ks. lukion biologian ensimmäisen kurssin kirja Eliömaailma SanomaPron verkkokaupasta (lisenssin kesto 12 kk).
Tablet vai kannettava tietokone?
Monissa kouluissa nostetaan ykkösvaihtoehdoksi Windows-käyttöjärjestelmällä toimiva kannettava tietokone. Engadgetin vertailussa tehdään arvioita laitteiden käytettävyydestä ja vertaillaan niitä toisiinsa. Phandroid puolestaan listaa mieleisensä Android-käyttöjärjestelmää käyttävät tabletit. Vergen jutussa on huomioitu myös Applen ja Microsoftin käyttöjärjestelmällä toimivat laitteet. Useimmille nuorille ensimmäinen vaihtoehto tietotekniikan käytössä on varmaankin mobiililaitteet: kännykkä ja sen jälkeen tabletti. Lienee tarpeetonta hankkia sen takia arkaaisella näppäimistöllä varustettua kannettavaa tietokonetta, että voisi käyttää sitä opiskelussa. Kirjan tulisi toimia kaikilla päätelaitteella, kännyt mukaan lukien. Oppimateriaalit ja käytettävät sovellukset tulisi tehdä niin, että ne eivät sisällä Flash-pohjaisia ratkaisuja ja niin että ne soveltuvat käytettäväksi myös tableteilla. Vaatimus näppäimistöstä ja yhdestä käyttöjärjestelmästä ei ole tätä päivää. Jos fyysistä näppäimistöä joku kaipaa, sen voi lisätä tablettiin Bluetoothilla. Useimmat nuoret näpyttelevät puhelimella tekstiviestejäkin nopeammin kuin vanhempansa kirjoittavat kymmensormijärjestelmällä. Ylioppilaskirjoitukset tuskin jäävät tekemättä, jos ei ole omaa tietynlaista tietokonetta. En muista yhdenkään matematiikan kokeen jääneen suorittamatta siksi, ettei abilla ollut syystä tai toisesta omaa laskinta. Laskimet voivat rikkoutua siinä missä tietokonekin hajota. Siksi kouluilla on oltava riittävä määrä koetilanteessa varalaitteita, joita voi käyttää.
Apple, Google vai Microsoft?
Sen jälkeen, kun oppilas huoltajineen päättää, hommatako näppäimistöllä varustettu laite tai tablet irtonäppäimistöllä tai ilman, onkin aika miettiä käyttöjärjestelmää. Itselläni on jokaisen em. käyttöjärjestelmän laitteita niin tablettina, puhelimena kuin kannettavana tietokoneena ja pöytämallina lukuun ottamatta Google Chromea. Sekin on hankintalistalla, kunhan laatu paranee ja levytila kasvaa. Ks. Techradarin arviot.
Jos halutaan käyttää monipuolisesti erilaisia laitteeseen asennettavia sovelluksia tai käyttää vastaavia netin välityksellä, vaihtoehdot ovat joko Apple tai Android-laitteet. Microsoftin menestyminen mobiilipuolella on erityisen heikkoa, eivätkä puhelimet sen paremmin kuin Surface-hybridilaitteet tee kauppaansa. Vuositasolla Microsoft tekee tänä vuonna ko. segmentissä yli kolmen miljardin euron tappiot. Käyttöjärjestelmänä Windows 8 on yhtä epäsuosittu kuin taannoin Vista, ja myynti siihen verraten on jopa heikompaa. Windows-puhelimien myyntiosuuden kasvu on taittunut, ja markkinaosuus laskee vaikka uutuudet ovat melkein heti alekorissa. Lisäksi uusi toimitusjohtaja Nadella on päättänyt luopua laitteiden tekemisestä, eli Microsoft keskittyy jatkossa siihen, mitä se parhaiten osaa: Officeen ja käyttöjärjestelmiin ja niiden lisensoimiseen.
Jos siis oppilas päätyy iOS:ään (Applen mobiilikäyttöjärjestelmä) tai Androidiin (Googlen eri valmistajille lisensoima Linux-pohjainen mobiilikäyttöjärjestelmä) hän todennäköisesti saa samat opetusohjelmat toimimaan molemmilla. Toistaiseksi iOS-laitteet ovat ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään ylivertaisia, mutta Android-laitteet, esim. Samsung, Asus ja muutama muu valmistaja saavuttaa etumatkaa nopeasti. Halvalla ja toimivalla laitteellakin pärjää, kunhan joistakin ominaisuuksista on valmis tinkimään, esim. näytön kuvanlaatu ja kameran ominaisuudet.
Itse olen päätynyt iOS- jo OSX-laitteisiin (toki ostan myös muita), sillä niihin saa ohjelmistopäivityksiä vuosiksi eteenpäin. Android-käyttäjä taas elää epävarmuudessa ja voi joutua ostamaan uuden laitteen jo suunniteltua nopeammin, sillä niiden päivitettävyydestä ei ole mitään takuuta. Saattaa olla, että tänään kaupasta ostettuun puhelimeen tai tablettiin ei saa yhtään uutta käyttöjärjestelmäpäivitystä, mikä voi estää jonkin sovelluksen ajantasaistamisen uusine ominaisuuksineen.
Ostanko nyt vai myöhemmin?
Päätös on tietysti ostajalla, mutta vasta syksyllä 2016 ovat ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet. Laitetta ei kannata elokuussa 2014 ostaa sen perusteella vaan viimeistään kesällä 2016 tehdä ostopäätös. Varmasti tietokoneiden ominaisuudet tulevat paranemaan huimasti parin seuraavan vuoden aikana, ja nyt ostettu halvin kannettava voi osoittautua huonoksi vaihtoehdoksi. Vanhat ja ominaisuuksiltaan heikot tietokoneethan ovat ongelmajätettä tai kelpaavat vain lasten kauppaleikkeihin.
(Editoitu 5.8.2015)
2 Comments
Lähes kaikille tuo ostamisleikki ei olekaan mahdollista; perheellä on VARAA lukiolaiselleen, tai lukiolaisilleen vain yhteen laitteeseen. Siinä valinta- ja harkintakykyä koetellaankin. Pitää hankkia, eli pyytää isiä tai äitiä ostamaan laite jolla pärjää vielä jatko-opinnoissakin; AMK:ssa tai yliopistossa. Tämmöiset tehokkaat laitteet joihin saa jatkossakin mahtumaan sovelluksia ja jonka suorituskyky rittää vaikkapa graafikoksi opiskelevalle, maksavatkin sitten 2000-3000 euron luokkaa.
Miksi ostaa tabletti; pelkästään elvistelyn vuoksiko?
Kiitos palautteesta.
Esim. Lenovon alle kahdensadan euron tabletilla pärjää lukiossa ihan hyvin. Oppilas säästää laitteen hinnan kokonaisuudessaan, kun käytössä on kahden eri aineen kaikki kurssikirjat sähköisessä muodossa (e-Oppi, ei koske joidenkin kustantajien määräaikaiseen linsensoimiseen perustuvaa mallia).
Tabletin tai kannettavan käyttö tulisi olla nykyään yhtä luonnollinen osa opiskelua kuin ennen kynän, kirjan ja vihon käyttö. Tabletti ja kännykkä voidaan rinnastaa jo peruselektroniikkatuotteisiin, joita käytämme päivittäin arjessa, esim. televisio, digiboksi ja mikroaaltouuni.