Johdanto
Oppilaskeskeisellä tai -johtoisella (learner directed) oppimismenetelmällä (heutagogia) voidaan tukea oppimisprosessia kouluopetuksessa opettajan ohjauksessa ja näin innostaa ja motivoida myös elinikäiseen oppimiseen omatoimisen opiskelun (autodidaktiikka) lisäksi.
Grammar On Demand – The Digital Coursebook: the Next Step of Flipping? esitys pidetään ITK-konferenssin foorumiesityksenä, jossa aiheena on kieliopin opettaminen lukiossa modernisti. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat olivat ensimmäisen vuositason opiskelijoita kurseilta (ÄI2 ja ÄI10), ja englannin opiskelijat toisen vuositason kurssilta EA6.
Grammar on demand -mallissa tieto- ja viestintätekniikka on luontevana osana kieliopin opiskelua. Sähköinen oppikirja toimii yhteisenä ja vuorovaikutteisena oppimisalustana. Oppimisen omistajuutta lisätään antamalla oppijalle vastuuta enemmän omassa oppimisessa ja sen suunnittelussa. Erilaisten kirjoitelmien yhteydessä opiskelija ohjataan hänelle tarpeellisten kielen- ja tekstinhuollon tehtävien pariin, joissa voi edetä yksilöllisesti ja pienryhmissä.
Suurin osa haluaa opiskella yksilöllisesti ja digitaalisesti.
Oppimateriaali
Nykyisen opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys perustuu oppilaskeskeisyyteen, jossa oppija on oppimisen keskiössä, ei siis opettaja, joka yleensä ennen välitti oppisisältöjä useinkin luennoiden. Heutagogia menee pidemmällä oppimisprosessin käänteisyydessä (flipped learning), ja sitä voidaan kutsua sulautuvan oppimisen tai e-oppimisen renessanssiksi, jopa teknoheutagogiaksi, jossa sähköiset oppimisympäristöt sulautuvat oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Opettajan tehtävänä on enemmänkin oppijoiden omien yksilöllisten valintojen tukeminen ja valmentaminen heidän omien tavoitteiden mukaisesti kuin vanhanaikainen tapa, jossa oppilaat tekivät paljolti opettajan tarkistettaviksi kokeita ja erityyppisiä kirjoitelmia.
Tutkimuksessa on käytetty kahta e-Opin julkaisemaa Peda.net-alustalla toimivaa sähköistä, muokattavaa ja yhteistoiminnallista oppikirjaa.
- Grammar Capital – Englannin kielioppi (Julie Silk & Riitta Silk)
- Tekstinhuollon kirja (Mika Auramo)
Ongelma
Perinteisesti kielioppia on opiskeltu opettajajohtoisesti, ja yleensä se on perustunut opettajan luennointiin ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Sen jälkeen onkin harjoiteltu oppikirjan tehtäviä. Opiskelu on ollut koko opetusryhmällä samanaikaista ja eteneminen lineaarista. Myös lukion eri kursseilla opettaja on yleensä varannut muutaman oppitunnin kurssilla kieliopin opiskeluun, jolloin on harjoiteltu oppikirjan tehtäviä. Nykyisessä opetussuunnitelmassa (ÄI) ei ole määritelty yhtä kurssia lukuun ottamatta tekstin- tai kielenhuollon sisältöjä (ÄI5 eli tyyliä tekstin elementtinä).
Eritasoisella oppijoilla on ollut motivaatio- tai oppimisvaikeuksia siksi, ettei ole opiskeltu heille sopivasti: etenemisnopeus on voinut olla liian nopea, tai asiat ovat ennestään jo hyvin hallussa. Yleensä eri kursseille jäsennellyt kielioppisisällöt eivät aina ole olleet tarkoituksenmukaisia.
Englannin sekä muiden vieraiden kielten opetuksessa on samanlaisia ongelmia kuin äidinkielen opiskelussa. Kieliopin opetus menee yleensä kirjasarjan mukaan. Eri kursseilla opitaan tietyt kielioppiasiat. Ongelmana on englannin kielessä, että ensimmäisten kurssien kieliopin sisällöt ovat todella raskaat. Tuntuu myös, että monille tulee esim. genetiivi aina vain yllätyksenä. Kertauskurssilla ihmetellään epäsuoran kertauksen kysymyksiä:”Ei ikinä kuullut.” Heikoille peruskielioppi ja ne tärkeät perusasiat, jotka pitää ehdottomasti olla kunnossa, opiskellaan yleensä aivan liian nopeaa tahtia. Taitavat tylsistyvät, ja mikä pahinta: he eivät edes edisty omissa taidoissaan!
Kiinnostavatko kielioppi ja tekstin huoltaminen?
Ratkaisu
Suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla edetään tekstinhuollon ja kielenhuollon opiskelussa oppijan omien tarpeiden mukaisesti, sillä onhan perusopetuksessa jo kielenhuollon periaatteet ja perusasiat jo opeteltu. Lukion ensimmäisellä kurssilla opiskelijat tutustuvat ohjatusti Tekstinhuollon kirjaan ja laativat oman opintosuunnitelman, jota muokataan ja tarkistetaan opintojen edetessä. Kielioppia ei siis opeteta koko opetusryhmälle siten, että kaikki opiskelevat samoja asioita samaan tahtiin ja kielioppia ei eroteta muusta opiskelusta omaksi saarekkeekseen. Kielinormien hallinta on vain väline päästä parempiin tuloksiin erilaisten tekstien tuottamisessa. Tällöin on luontevaa, että niiden opiskelukin tapahtuu esseiden ja muiden kirjoitelmien tekemisen tai palautusten yhteydessä niin suomen kielen ja muidenkin kielten kursseilla.
Käytännössä oppiminen tapahtuu siten, että valmistautuessaan esimerkiksi ylioppilaskoetehtävään opiskelija voi viimeistelyvaiheessa harjoitella itselleen tarpeellisia taitoja. Yleensä opettaja linkittää kirjan tehtäviin, ja opiskelija voi tehdä niitä omien tavoitteiden mukaisesti. Usein kirjoitelmien arvioinnin jälkeen onkin aika miettiä (myös opettajan kanssa yhteisesti), miten kehittyä kirjoittajana. Tähän soveltuu hyvin oppimispäiväkirja, johon opiskelija reflektoi omaa osaamistaan ja joka toimii yhtenä vuorovaikutuskanavana oppijan ja opettajan välillä.
Toteutus
Suomen kielen kursseilla on lukuvuodesta 2016–2017 käytetty e-Opin Verkko-sarjan lisäksi Tekstinhuollon kirjaa jokaisella pakollisella suomen kielen kurssilla. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 2/3 oli opiskellut sähköisellä oppikirjalla jo ensimmäisellä kurssilla. Muutamilla tunneilla oppilaita ohjattiin suunnittelemaan omaa oppimispäiväkirjaa ja tekemään omia suunnitelmia ja kielenhuollon harjoituksia. Opettaja ohjeisti kirjoitelmien palautusten yhteydessä tekemään omaa oppimista tukevia kielenhuollon tehtäviä. Muutamalla älytunnilla osa oppilaista harjoitteli tehtäviä oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kysely toteutettiin toisen kurssin (ÄI2) loppupuolella.
Kokeilin talvella [Krista] 2016–2017 uutta menetelmää kieliopin opiskelussa 6. kurssilla (yksi kolmannessa jaksossa, kaksi neljännessä jaksossa). Kieliopin opiskelu koostui kahdesta osa-alueesta. Toinen on se perinteinen kielioppi, eli noin kolmella tunnilla käydään läpi se kielioppi, joka tähän kurssi “kuuluu”. Tämä tehtiin niin, että opettaja selosti lyhyesti, mistä on kyse sekä luennoi hankalimmat asiat. Sitten opiskelijat saivat tehdä tasotestin, joka sisälsi sekä perusasiat että nippelitietoa. Tämän avulla jokainen tiesi, millä tasolla ja intensiteetillä piti opiskella. Opiskelu ja harjoitusten tekeminen tapahtui yksin tai pienryhmissä oman halun mukaan. Toinen osa oli “on-demand”. Annoin tehtäväksi kolme kirjoitelmaa, jotka korjasin lisäten linkit kielioppikirjaan. Opiskelijan tehtävä oli keksiä, mitä oli väärin ja korjata sen jälkeen itse. Prepositiot ym. olin itse korjannut.
Tulokset
Kaiken kaikkiaan menetelmä oli mielekäs ja hyödyllinen englannin kurssilla. Noin puolet katsoi merkinnät ja linkit, ja korjasi omat virheet, mikä on mielestäni aika hyvä. Normaalisti kaikki vain katselisivat virheet ja kävisivät korkeintaan mielessään läpi, miten olisi ehkä pitänyt kirjoittaa. Myös itse [Krista] en olisi jaksanut korjata niin laajasti. Nythän se meni aika nopeasti koska minulle syntyi aika äkkiä linkkilista, josta kopioin tarpeelliset listat esseihin.
Samoin on ollut suomen kielen kursseilla: opettaja on osoittanut osan virheistä sähköisesti kirjoitettuihin teksteihin esimerkiksi lihavoimalla alistuskonjunktiot, jos pilkku on puuttunut lauseiden välistä, samoin kuin kirjoitusvirheet, kuten yhdyssanat ja alkukirjaimet. Virheitä olen [Mika] myös kommentoinut Peda.netissa ja osalle Google-dokumentteihin. Ensimmäisellä kurssilla lisäsin oppijan tarpeen mukaan linkkejä suoraan yksittäisiin tehtäviin tai tehtäväsivuihin. Toisella kurssilla linkitin Tekstinhuollon kirjan tehtäväsivuun, josta opiskelija valitsi tarpeelliset tehtävät.
Englannin kyselystä poimittua
Opiskelijoiden asenteita
Kyselyn perusteella myönteisyys on lisääntynyt, ja myös sitoutuneisuus ja motivaatio oppitunneilla tehtävien tekemiseen on parantunut huomattavasti verrattuna aikaisempaan. Kaiken kaikkiaan kirjoitelmat ovat sujuneet aiempaa paremmin, mikä on ilmennyt myös päättökokeessa. Lisäksi opettajan työmäärä on vähentynyt.
Kyselyt kokonaan
Englanti
grammar_en2 from Mika Auramo on Vimeo.
Suomi
grammar_ai from Mika Auramo on Vimeo.
Lähteitä
Lisa Marie Blatcke & Stewart Hase (2015), Heutagogy: A Holistic Framework for Creating Twenty-First-Century Self-determined Learners teoksessa The Future of Ubiquitous Learning: Learning Designs for Emerging Pedagogies. Toim. Begoña Gros, Kinshuk, Marcelo Maina. Springer
Samantha Chapnick & Jimm Meloy (2005). “From Andragogy to Heutagogy”. Renaissance elearning: creating dramatic and unconventional learning experiences. Pheiffer.
Kirjoittajat: Krista Kindt-Sarojärvi ja Mika Auramo
Nämä blogit voisivat kiinnostaa...
Kommentoi